Sairastelua ja vihdoinkin talvi?

Synttärijuhlien jälkeen Piiperoinen otti ja nosti itselleen kuumeen. Ensin vähän lievempänä ja sitten pari päivää imitoitiin kekälettä ja kahteen yöhön ei nukuttu. Mitään muuta ei ollut, ei nuhaa, ei yskää - vain pirhanan kiukkuinen tyttölapsi joka viihtyi ainoastaan sylissä. Eikä siinäkään ollut välttämättä hyvä vaan tyttö kirjaimellisesti rääkyi selkä kaarella. Pikkuraukka. Uuden hampaankin pukkasi samaan aikaan ylös (nyt kolme alhaalla ja kaksi ylhäällä) joten mietin johtuiko kuume siitä. Niin tai näin, aloin miettiä lääkärireissua ja ilmeisesti uhkaus lääkäristä tehoaa jo vauvaankin kun kuume laski heti seuraavana päivänä. Toissapäivänä vaipanvaihdon yhteydessä huomasin sitten ihan hentoista syheröä iholla eli syypää taisikin olla vauvarokko. Onneksi meni ohi. Ja onneksi imetän vielä. Ei meinaan kahteen päivään kelvannut kiinteä ruoka eikä edes pullomaito, vain äidinmaito.

Kun kaksi yötä valvoin Piiperoisen kanssa niin tältä viikolta on nyt jäänyt kuntosalilla käymättä. Korviketta kyllä tuli sitten taivaalta maanantaina. Lunta! Ihan kunnolla :)) . Pääsin tekemään lumitöitä ensin pihalla ja jottei loppuisi kesken niin tein lumityöt myös metsässä. Eli siis kaivoin Jesperille polun kerholle ettei tarvi hangessa tarpoa.  Eilen tuli taas lunta niin paljon että lumityöt kutsuivat, ja tänään pitänee tehdä metsässäkin lapiohommia kun huomenna on aamusta kerho. Hyötyliikuntaa. Mutta kyllä on ulkona niin kaunista nyt.