Kotikaruselli III

Hyi kun netti on täynnä hävyttömän hyvien herkkujen ohjeita. Törmäsin tällaiseen ja pakko ottaa talteen omaan blogiin. Tuplattuna toki ja tein lasagnevuokaan - ja ohje on tässä siis tuplattuna. 250 g pehmeää voita 6 dl vehnäjauhoja 8 rkl fariinisokeria Täyte: 110 g voita   8 rkl fariinisokeria 2 tölkkiä maitotiivistettä (pari grammaa alta 400) Päällys: 300 g taloussuklaata tai tummaa suklaata Nypi sormella pehmeä voi jauhojen kanssa nokareiseksi. Lisää fariinisokeri ja vaivaa taikinaksi. Painele vuoan pohjalle ja pistele täyteen reikiä haarukalla. Paista uunissa 190 asteessa 20 minuuttia. Anna jäähtyä vuoassa. Pane voi, sokeri ja maitotiiviste teflonpintaiseen pikku kasariin ja kuumenna varovasti hämmentäen kiehumispisteeseen. Vähennä lämpöä ja keitä hiljalleen n. 5 min sekoitellen kunnes tofee on paksua, jämäkkää tavaraa. Se alkaa irtoamaan sieltä kattilankin reunoista, huomaat kyllä. Kaada päällyste pohjan päälle ja anna jäähtyä. Sulat...

Viimeinenkin applikointi valmiina tuosta sarjasta mitä väsäilin pitkään ja hartaasti. Eli siis tein ensin applikoinnit mahdollisimman valmiiksi ja vasta sitten leikkelin ja ompelin kankaita. Tirppana halusi jälleen Hello Kittyä ja saamansa piti. Kaava on Ottobre 4/2012 lehdestä Princess-tunika, koko 110. Hiukan iso mutta onpahan kasvuvaraa. Pitkään metsästin irkkikavereidenkin kautta Sign Hot Fix -kimallefolioita joka kiinnitetään silittämällä, ja viimein onnisti kun Hesassa oli käsityömessut. Ihana serkkuseni kävi siellä, ja pyynnöstä lähetti minulle kullan, hopean ja cherry pinkin värejä.Siitä sai nyt tehtyä blingblingiä pikkuprinsessan iloksi ja riemuksi (ja kyllä tuo tyttö iloissaan onkin).

Päivällä mies lähti Esikoisen kanssa käymään kaupassa ja Tirppana päätti että hän menee ulos odottamaan koska tulevat takaisin. Tyttö puki päälleen mutta ilmeisesti se otti voimille... Jonkun ajan kuluttua ihmettelin mitä Pipa nauraa kikattaa tuulikaapin oven takana mutta syy selvisi pian :D Ihana tapaus kun nukahtelee minne sattuu edelleen.

No niin, nyt on Piiperoisellakin Angry Birdsiä kun sain bodyn tehtyä. Hirmu söpö tuosta applikoinnista tulikin vaikka itse sanon. Epäilytti vähän tehdessä että mitä siitä tulee kun oli niin pientä säherrystä etenkin ripsissä. Mutta hiljaa hyvä tulee ja ommellessa piti välttää kaasujalan käyttöä ja käännellä ahkeraan työtä neulan alla. Piiperoinen kun ei osaa puhua niin näyttää vain kuvaa ja hokee "böö böö", ilmeisesti sitten neidin puhekielessä Angry Birds :D Body kokoa 86, kaava jostain 90-luvun lehdestä Lähikuva applikoinnista

Eilen pääsin tekemään aamuajelua vaihteeksi Kotkaan ja takaisin (eli 124 km) kun Vilperillä oli aika silmäpolille. Puoli vuotta sitten tuli noottia kun oli pojalla unohtunut turhan usein laittaa lappu silmän päälle ja oikean silmän näkö oli huonontunut. Tsempattiin sen jälkeen ja nyt ei ole unohtunut kuin muutaman kerran. Ja hyötyä oli ollut, näkö oli parantunut selvästi, karsastuskin on enää lievää. Hieman myöhästyttiin kun täällä päässä oli tiet aamusta jäässä ja tokihan minä ensimmäiseen pieneen mäennyppylään juutuin kun jouduin pysähtymään toista autoa väistääkseni, ja sitten sudittiin ja yritettiin päästä eteenpäin. Lisäksi tuo Kotkan tie on mitä on eli siinä en ohittele ketään vaikka joku jurnuttaisi edessä hitaamminkin. Myöhästymisestä huolimatta lääkäri ei ollut mitenkään hätäinen vaan tutki Vilperin silmiä ihan ajan kanssa ja jutusteli tämän kanssa niitä näitä. Tippoja meinasi silmiin myös tiputtaa että saisi tutkittua paremmin ja kun Vilperistä näki ettei ajatus innostanut ...