Eilen iltapäivällä sain puhelinsoiton joka pelästytti ihan hemmetin paljon. Tuli muistoja eräästä aamusta 27 vuotta sitten. Nyt isä soitti ja kertoi äidin joutuneen sairaalaan, jotain sydämessä. Tuolloin vuosia sitten äitini tuli kertomaan mammani saaneen yöllä sydänkohtauksen ja kuolleen. Isä ei osannut sanoa tarkempaan mitään muuta, lupasi ilmoitella myöhemmin, ja voin sanoa että seuraavat neljä tuntia olivat todella pitkät. Mielessäni olin kuitenkin iloinen että Poppana oli papan tukena Helsingissä niin tämän ei yksinään tarvinnut sinkoilla pitkin seiniä. Olisi pakko vähän skarpata lapsen takia. Muutama tunti myöhemmin sitten isä soitti uudelleen, olivat olleet jo äitiä katsomassa. Sydänkohtauksen oli saanut töissä, ja ensin työkaverit olivat kyselleet kun huonoa oloa valitti että pitääkö soittaa ambulanssi mutta kun rintakipua valitti eikä pystyssä pysynyt olivat soittaneet sen enempää empimättä. Oli sitten piipaa-kyydillä viety sairaalaan ja pallolaajennus tehty. Ainakin huomise...