Huonomuistisuudesta kärsii lompakko
Toissapäivänä käväisin päivällä kaupassa ja kun kiireessä lähdin niin ei ehtinyt aamupalaa syömään. Reilu tunti meni kaupassa pyöriessä ja kotiinpäin lähtiessä alkoi tuntua että "krapula" iskee. Alkoi kädet tärisemään ja päässä heittämään kun verensokerit laski liian alas. Tulin kotiin ja onneksi Esikoinen oli täällä sillävälin kokkaillut kinkkumunakasta perheelle ruoaksi - mutta ennen syömistä ehdin kiertää suurinpiirtein koko talon. Lopulta oli pakko istua pöytään syömään kun huippasi kunnolla.
Illalla olisin kaivannut sitten autonavaimia että saan ovet lukkoon vaan eivätpä ne olleetkaan hattuhyllyllä missä yleensä. Yritin muistella mihin olin ne käsistäni laskenut. Mielestäni ne oli olleet minulla kädessä ennen ruokailua kun ostoksia olin vienyt paikoilleen ja pöytään mennessä ne olivat saattaneet olla käsissäni. Niitä vain ei löytynyt. Vara-avaimet kuitenkin oli tallella joten ovien lukitus onnistui. Lupasin 2 euron löytöpalkkion löytäjälle.
Eilen aamusta ei avaimia ollut vieläkään löytynyt. Löytöpalkkio nousi 4 euroon, onhan se nyt avainten jossain oltava. Esikoinen, Tuuliviiri ja Isosisko jäivät etsimään kun lähdin taas kauppaan ostamaan kaikkea mitä olin unohtanut edellisenä päivänä ostaa (vaikka oli ostoslappu ollut mukana). Tulin kotiin eikä edelleenkään avaimia missään. Oli tutkittu hattuhylly, kengät (joskus avain tippunut jonkun kengän sisään), eteinen, olohuone, keittiö ja tietysti auton etupenkki jo edellisenä iltana.
Tässä vaiheessa Esikoinen jo tuumasi että nosta löytöpalkkio 5 euroon että saa pizzan tilattua. Lupasin ja siinä vaiheessa Isosisko sai selkeästi ahaa-elämyksen ja sinkosi ulos auton sivuoven luokse ja alkaa hihkumaan "ne on täällä penkillä!". Oli alkanut muistelemaan että kannoin ne ostoskassit perjantaina sisään ja ne olivat takaosastossa eli helposti olisin saattanut avaimet käsistäni laskea sinne penkille - juuri kuten sitten oli käynytkin. Esikoinen jo mököttämään että hän ei saa pizzaa niin pitihän se sitten luvata että kaikki saavat kun kerran ahkerasti olivat etsineet. En kyllä vaan edelleenkään muista että olin ne autoon jättänyt kun olisin voinut vannoa että avaimet oli käsissäni sisällä :D . Tässä sen näkee, helteet ei sovi minun pääkopalleni, se sulaa ja lompakko kärsii :D
Perjantain kauppareissu oli kyllä sinänsä tuloksellinen että sain vihdoin ostettua uuden keittiövaa'an kun postissa tuli Taloustutkimuksen arvonnassa voittamani 40 euron lahjakortti, niillä samoilla sai Jesperi toivomansa kerhorepun Cars- kuvalla. Edelleen poika on ihan Cars-fani ja kun kuuli että uusi elokuva on tulossa niin hihkuu että haluaisi sen katsomaan. Minä vaan en oikein tiedä... pitäisi kai pultata kiinni leffateatterin tuoliin ja laittaa suukapula jos sinne veisi.. Samaten jokaisella koululaisella on nyt uusi reppu *helpotuksen huokaus*. Enää ei ole kuin lukiolaisen varustelua tiedossa. Vielä puuttuu kolme kirjaa, mappi, luentopaperia, kyniä ym. pientä.
Isosisko osti torstaina itselleen Wii Sports Active2:n kun halvalla sai Citymarketista. Oma kunto kun on ihan rappiolla niin tarkoitus on treenailla minunkin. Eilen aamupäivästä ekaa kertaa kokeilin ja valitsin ohjelmaksi easyn (näin jälkikäteen voin todeta vaan että luojan kiitos). Muutama kyykyyn ylös personal trainerin johdolla sai reidet kipeiksi heti ja tänään pääsee välillä parkaisu kun istun tai nousen - olen löytänyt reisilihakseni epäonnekseni ;D . Easy ohjelma kestää kerrallaan vain reilu 20 minuuttia ja hiki valui jo siinä ajassa solkenaan. Tuo ohjelma kestää kolme viikkoa neljänä päivänä viikossa ja tarkoitus on kärsiä ne kaikki ;) . Toivottavasti kolmen viikon kuluttua kävely ei tee näin kipeää.
Illalla olisin kaivannut sitten autonavaimia että saan ovet lukkoon vaan eivätpä ne olleetkaan hattuhyllyllä missä yleensä. Yritin muistella mihin olin ne käsistäni laskenut. Mielestäni ne oli olleet minulla kädessä ennen ruokailua kun ostoksia olin vienyt paikoilleen ja pöytään mennessä ne olivat saattaneet olla käsissäni. Niitä vain ei löytynyt. Vara-avaimet kuitenkin oli tallella joten ovien lukitus onnistui. Lupasin 2 euron löytöpalkkion löytäjälle.
Eilen aamusta ei avaimia ollut vieläkään löytynyt. Löytöpalkkio nousi 4 euroon, onhan se nyt avainten jossain oltava. Esikoinen, Tuuliviiri ja Isosisko jäivät etsimään kun lähdin taas kauppaan ostamaan kaikkea mitä olin unohtanut edellisenä päivänä ostaa (vaikka oli ostoslappu ollut mukana). Tulin kotiin eikä edelleenkään avaimia missään. Oli tutkittu hattuhylly, kengät (joskus avain tippunut jonkun kengän sisään), eteinen, olohuone, keittiö ja tietysti auton etupenkki jo edellisenä iltana.
Tässä vaiheessa Esikoinen jo tuumasi että nosta löytöpalkkio 5 euroon että saa pizzan tilattua. Lupasin ja siinä vaiheessa Isosisko sai selkeästi ahaa-elämyksen ja sinkosi ulos auton sivuoven luokse ja alkaa hihkumaan "ne on täällä penkillä!". Oli alkanut muistelemaan että kannoin ne ostoskassit perjantaina sisään ja ne olivat takaosastossa eli helposti olisin saattanut avaimet käsistäni laskea sinne penkille - juuri kuten sitten oli käynytkin. Esikoinen jo mököttämään että hän ei saa pizzaa niin pitihän se sitten luvata että kaikki saavat kun kerran ahkerasti olivat etsineet. En kyllä vaan edelleenkään muista että olin ne autoon jättänyt kun olisin voinut vannoa että avaimet oli käsissäni sisällä :D . Tässä sen näkee, helteet ei sovi minun pääkopalleni, se sulaa ja lompakko kärsii :D
Perjantain kauppareissu oli kyllä sinänsä tuloksellinen että sain vihdoin ostettua uuden keittiövaa'an kun postissa tuli Taloustutkimuksen arvonnassa voittamani 40 euron lahjakortti, niillä samoilla sai Jesperi toivomansa kerhorepun Cars- kuvalla. Edelleen poika on ihan Cars-fani ja kun kuuli että uusi elokuva on tulossa niin hihkuu että haluaisi sen katsomaan. Minä vaan en oikein tiedä... pitäisi kai pultata kiinni leffateatterin tuoliin ja laittaa suukapula jos sinne veisi.. Samaten jokaisella koululaisella on nyt uusi reppu *helpotuksen huokaus*. Enää ei ole kuin lukiolaisen varustelua tiedossa. Vielä puuttuu kolme kirjaa, mappi, luentopaperia, kyniä ym. pientä.
Isosisko osti torstaina itselleen Wii Sports Active2:n kun halvalla sai Citymarketista. Oma kunto kun on ihan rappiolla niin tarkoitus on treenailla minunkin. Eilen aamupäivästä ekaa kertaa kokeilin ja valitsin ohjelmaksi easyn (näin jälkikäteen voin todeta vaan että luojan kiitos). Muutama kyykyyn ylös personal trainerin johdolla sai reidet kipeiksi heti ja tänään pääsee välillä parkaisu kun istun tai nousen - olen löytänyt reisilihakseni epäonnekseni ;D . Easy ohjelma kestää kerrallaan vain reilu 20 minuuttia ja hiki valui jo siinä ajassa solkenaan. Tuo ohjelma kestää kolme viikkoa neljänä päivänä viikossa ja tarkoitus on kärsiä ne kaikki ;) . Toivottavasti kolmen viikon kuluttua kävely ei tee näin kipeää.
Kommentit
Lähetä kommentti