Vuoden aikana tehtyjä käsitöitä

Ensimmäinen sytostaatti oli juhannuksen jälkeen ja ajatukset oli pakko saada syövästä irti. Piti saada aivoille muuta ajateltavaa ja se onnistui Netflixin ja käsitöiden avulla. Ensimmäiseksi tein tulevalle lapsenlapselle babynestin. Kankaat ostin Eurokankaassa ja kaava on Unelmallisen.


Selsivis myös ettei äityspakkauksessa ollut enää harsoja 😳!! Siis mitä ihmettä - ne ovat minulla käytössä edelleen eli kaikkein pitkäikäisin tuote on poistettu. No minä tilasin harsokangasta Eurokankaassa ja ompelin niitä kasan. Esikoinen pyysi tekemään myös imetystyynyn ja kun kangasta jäi yli niin tein vielä housutkin. Vanhoista varastoista löytyi farkuista tehty meuvolakorttikotelo ja ompelin sitten bodynkin. Nämä tuotokset syntyivät sytostaattien hyvinä välipäivinä. 
 
Elokuun aikana teki mieli myös neuloa joten pitkästä aikaa neuloin vauvantossut. 




Koska minusta ei ollut kaupoissa kiertelijäksi ja verkkokauppoja en jaksanut selata, meinasi ristiäislahjasta tulla ongelma. Yhtenä iltana piirrellessä katsoin piirtämääni hahmoa ja näin sen vauvan pehmoleluna. 

Ei muuta kuin tuumasta toimeen. Tein piirroksesta kaavat ja aloin penkomaan kangasvarastoja. Näin mielessäni kuinka korvat ja kädet rapisisivat ja heilutellessa lelu helisisi. Rapina meinasi tuottaa ongelmia mutta FB:n ompeluryhmästä sain vartissa neuvon käyttää kinkkupussia 😀 . Vanun sisälle upotin kulkusia.

Kankaina käytin velouria, trikoota ja bambufroteeta. Silmät, nenä ja suu on applikoitu.

Löysin myös pipon jonka tein joskus mutta ei sitten enää omille mahtunut. Nyt löytyi käyttäjä. 

Tein tuplafleecestä myös lämpimät tossut lahjaksi kun intoa riitti.                                                                   

Kolmannen sytostaatin jälkeen ei enää jaksanut oikein liikkua mutta neulominen sujui edelleen. Olin jo toisen sytostaatin jälkeen aloittanut neulomaan huivia ja sitä jatkoin neljänteen sytostaattiin asti - se sitten veikin kaikki mehut ja puolivalmis huivi jäi lojumaan. Tuli leikkaus ja käsiongelmat eli edelleen piti käsitöistä pitää taukoa.

Isän kuolema joulukuun lopussa oli isku. Selvisin siitä ja tammikuun sädehoidoista neulomalla. Silloin piti keskittyä siihen mitä piti seuraavaksi tehdä eikä voinut ajatella muuta - olisi mennyt heti itkuksi. Koska huivi valmistui sädehoidon lopussa, tulen varmasti aina muistamaan syöpähoidot tästä huivista. En ole vielä(kään) saanut sitä pingotettua missään mutta nätti se on.

Lanka Filcolana Tilia, 70 % kid mohair, 30 % silk. Puikot 5. Lankaa meni reilu pari kerää.  Ohje: Henkäys-huivi



Tammi-helmikuun aikana tuli suruterapiana neulottua muutakin.

Tuoreimpana sain tehtyä nämä kuvioneulesukat Tirppanalle. Etsi ohjeen ja valitsi värit - minun ei tarvinnut kuin neuloa. Olipa kivaa tehdä kuvioneuletta!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tietyöt haittaa ja laihdutus sujuu

Lomalomaloma vai kuntoloma...

Kardemummainen pikapulla