Viikko meni - äitienpäivä samoin

Tauti otti koville ja toipuminenkin kesti aikuisilla pari päivää. Ne kaksi päivää olo oli tosi väsynyt, lapset tuntuivat toipuvan nopeammin paitsi Piiperoinen pieni reppana. Tyttö ei juuri ruokaa halunnut, eli oikeastaan torstaihin asti vain äidinmaidolla, torstaina sitten söi enemmän ja taas yöllä oksennettiin :P . Sen jälkeen (ja sitä ennenkin) vaatteita meni pesuun kun toisesta päästä tuli ohivuotoja alvariinsa milloin lahkeesta ja milloin selästä. Pyykkikone teki töitä, onneksi ei sentään sauhuten.

Perjantaina alkoi ruoka maistua ja kiitos maitohappobakteerien, vaipanvaihtokerratkin vähenivät. Mies oli jo torstaina mennyt mökkiä siivoamaan, päivä oli mennyt vesipumpun kanssa tapellessa joten meni perjantaina töistä suoraan jatkamaan siivousta kun pumppukin toimi. Lauantaina töiden jälkeen haki sitten Pipan, Vilperin, Jesperin ja Tirppanan mökille. Ihana rauha kotona!

Sunnuntaina oli äitienpäivä ja oli kiva herätys. Isosisko oli siivonnut keittiön kiiltävän puhtaaksi ja tehnyt aamupalasämpylöitä pari odottamaan koristellulle lautaselle. Kahvi oli tottakai keitetty myös, siitä kiitos Tuuliviirille (jolla kylläkin oli oma kuppi ojossa ;) ).

Esikoinen teki jo illalla herkut kun ei tunnetusti sängystä ylös pääse ennen iltapäivää. Pappilan hätävära eli kermaa vaniljasokerilla makeutettuna, seassa murskattuja suklaapisarakeksejä ja vadelmia - syntisen hyvää. Eikä yhtään lihottavaa, ei... ajatellaanpa nyt sitten hiilareita tai kaloreita riippuen ihmisestä ;D . Illemmalla ajelin hakemaan mökkiläiset ettei heidän tarvitse herätä klo 6 miehen työn takia ja sain lisää kortteja.
Ylempi kortti Jesperiltä, alempi Tirppanalta

Poppanalta kortissa ruusuja, Vilperiltä alempi kortti (jossa takana kerrottiin mm. että äiti osaa pyykätä, ei osaa kiivetä ja toivottiin että äiti tekisi uuden paidan :) ) ja lisäksi poika oli tehnyt tuon pöytäliinan.

Nuorin pääsi salaa tutkimaan kiellettyä kohdetta..
"Busted"
Laitetaanpas vielä kuva Vilperin synttärikakusta kun unohtui aiemmasta postauksesta.

Isosisko sai vihdoin tarpeekseen nenänpielessä olevasta luomesta jonka epähuomiossa aina välillä raapii rikki. Pyysi että varaan ajan luomenpoistoon. Soittelin tk:een ja sain kuulla että homma jää syksyyn, kesällä lääkärit eivät luomia infektioriskin takia poistele eli uusi yritys syksyllä. Jotain hyötyä soitosta oli, sain sitten samalla vihdoin ja viimein varattua itselleni ajan mitä olen ollut tekemässä varmaan vuoden. Ja samalla pitää pyytää pitkästä aikaa allergialääkkeeseen resepti kun tuntuu nokka olevan tukossa koko ajan.

Piiperoinen ei edelleenkään kävele ilman tukea pahemmin. Kuten Isosiskolle ja muille olen sanonut, tytöllä on itsesuojeluvaistoa. Heti kun Jesperi ja Tirppana olivat mökillä yötä, Piiperoinen käveli Poppanan ja tämän kaverin yllyttämänä lyhyttä matkaa. Sitten nämä hulivilit kotiutuivat ja taas oli tuki paikallaan kun askeleita otti :D mutta.. toissailtana käveli hetken olohuoneessa muista välittämättä ja voi sitä hymyä ja hyminää kun tyttö oli ihan innoissaan :D . Että kyllä tuo neiti osaisi kävellä tuetta jos haluaisi! Kaikki aikanaan. Taaperokärryn kanssa käveli ympäri taloa pitkän aikaa. Siihen vain ei pidä kenenkään mennä lähelle tai tyttö kömpii istumaan kärryyn ja kiljuu korvia särkevästi sen merkiksi että haluaa työnnettäväksi :D

Kommentit

  1. Arkeen palataan sairastamisen jälkeen pikkuhiljaa,niinhän se usein menee.
    Vielä ehtii piiperoinen kävellä,meillä mennään jo lähes tulkoon juosten eikä ulkonakaan tunnu vaikealta taaperella.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tietyöt haittaa ja laihdutus sujuu

Lomalomaloma vai kuntoloma...

Kardemummainen pikapulla