tiistai 9. lokakuuta 2012

Lokakuu jo

Kuukausi on mennyt hujauksessa taas vaihteeksi, hyvä että perässä pysyy. Vuoden alkuun uhkasi tulla useamman tonnin lasku kun uusivat viemäri- ja vesijohtoputkistoa alueella. Maksusta saattaa saada vapautuksen tai alennuksen jos nuo on jo hoidettu ja meillä on - oli vain kuitit hukassa. Yritin sitten etsiä edes viiden vuoden takaista kuittia viemärin uusimisesta eikä löytynyt... mutta heh, kuitti 12 vuoden takaa löytyi. En meinannut uskoa silmiäni. Minulla oli se tallessa ja löysin sen! Aika uskomatonta kun katselee tätä paperin määrää tässä talossa, sitä meinaan riittää :P . No, tarpeeksi kun pengoin niin löytyi sitten tuo viiden vuoden takainenkin, päivämäärä oli suurinpiirtein tiedossa kun kaivoin sen blogista :D (blogaaminen ei tosiaankaan ole turhaa päiväkirjatyyliinkään :D ). Vesilaitos järjesti asiasta info-tilaisuuden ja suosio taisi yllättää kun kaikki eivät koulun ruokalassa istumaan mahtuneet, oli hiukan tuohtunutta porukkaa liikkeellä kun tuota hulevesiviemäröintiä ei tällä alueella oikein ymmärretä että miksi liittyä. Tämä kun viettää suoraan jokeen ja hulevedet menevät ojia pitkin sinne luonnollisesti. Lopputulos olikin ettei tarvitse liittyä kun näin sujuu. Vesijohto- ja viemäriputket sen sijaan ovat monessa talossa jo n. 60 vuotta vanhat eli ne täytyy uusia.

Vesilaitos järjesti hiukan rytmihäiriöitä noin muuten tässä vähän aikaa sitten. Aloin availemaan vesilaskua että maksan sen ja huh, kun katsoin loppusummaa alkoi heikottaa ja hapensaanti tuntui hetkeksi estyvän. Kolmen kuukauden laskun loppusumma reilu 1660 euroa!! Piti katsoa että näinkö oikein ja kyllä näin. Oli kulutusarvioksi laitettu 490 m3 kolmelta kuukaudelta. Piti soittaa heti laitokselle että meillä ei vieläkään ole uima-allasta että joku fiba nyt käynyt. Juoksutti sitten kellariin katsomaan mittarilukeman ja vuosikulutusarvioksi tulikin normaalilta kuullostava 175 m3 eli sain repiä laskun. On se hyvä että testaavat välillä onko laskun vastaanottaja skarppina ;D

Sain varattua elämäni ensimmäisen kerran kirppispaikan viime kuuksi. Tarkoitus oli päästä eroon pienistä vaatteista joita meillä riittää että tulisi hiukan tilaa. Hinnoittelin ne tyyliin 0,50 - 1,00 e pääosin mutta suurin osa tuli silti takaisin :P . Pöytävuokran sain kasaan kun rahtasin 10 vuoden aikana kertyneet Harlequiinit myyntiin ja myin ne 50 sentillä/kpl :D . Kaikki uudemmat menivät hurjaa vauhtia, ekan parin päivän aikana taisi mennä parisataa kirjaa, jotain vanhempia jäi muutamakymmenen myymättä. Ja tuli sitten vähän rahaa käteenkin niin että kun 26.-27.10. on Kankaiden Yö, saan tilattua kangasta.. jesh! Sitä odotellessa :)

Parisen viikkoa sitten Piiperoiselle tuli nuha ja toki alkoi jännitys että meneekö korviin vai ei. Se näytti menevän ohi mutta mutta... ei se ihan ohi olekaan ja nyt arvon taas mielessä että käydäänkö korvalääkäriä moikkaamassa vai ei. Pitää katsella kun aika räkäinen tuo on taas ja yskii, korvista ei kuitenkaan valu mitään että jos tuo olisi tavallinen flunssa.

Sain vihdoin ja viimein haettua neidin 1-vuotiskuvatkin kotiin asti. Tuli hyvät.


Jesperin kummitäti tuli työasioissa tännepäin pari viikkoa sitten ja toki se oli rynnättävä tapaamaan kun irl ei olla nähty pariin vuoteen, irkissä vain höpisty. Kun hotelliin piti lähteä tuli pulma. Omistin vain lenkkarit ja rähjäisen näköiset vapaa-ajan kengät eikä ne oikein sopineet vaatteiden kanssa yhteen. Ongelman ratkaisu: lainasin Isosiskon nilkkureita ja neiti ei ollut kovin tyytyväinen :D . Oli siis pakko ostaa uudet kengät pari päivää myöhemmin. Noh, joskus minullekin jotain eikä aina lapsille. Tosiaan tiistai-iltana oltiin hotellilla morjestamassa Jesperin kanssa, seuraavana päivänä vein kummitädin uuteen kauppakeskus Veturiin syömään ja olipa hauska olla syömässä ravintolassa ihan rauhassa. Piiperoinen tietty oli mukana mutta neiti on tyytyväinen rattaissa kunhan välillä antoi vain syötävää tämänkin suuhun.

Vuoden jännitysnäytelmä pikkubussin osalta ei mennyt läpihuutojuttuna ohi kun joku raidetangonpää oikealla ja vasemmalla oli välyksellinen. Korjaus oli kuitenkin tällä kertaa halvemmasta päästä. Osat 30 e/kpl ja työstä korjaaja otti 50 e. Eilen kävin sitten hakemassa hyväksyttyleiman papereihin.

Viikonloppuna oli kotona rauhallista. Isosisko lähti leirille isoseksi ja samalle leirille lähtivät sitten Poppana, Pipa ja Vilperi osallistujina. Rauhallista siis siinä suhteessa että Jesperi ei päässyt huudattamaan Vilperiä, Tirppana ja Jesperi kyllä muuten pitivät huolen siitä että ääntä riitti.

Tänään saa illalla taas muistella menneitä tuossa klo 19:30 aikaan. 19 vuotta sitten alkoi esikoisen matka maailmaan vaikka vuorokausi siinä menikin. Järkyttää taas tämä kuinka äkkiä vuodet menee lasten osalta ja itse ei vanhene yhtään ;)

Käsityörintamalla tullut valmista lähinnä neulomisissa. Jesperin ryhmäterapiatuntien ajan olen neulonut frillahuiveja - tarkoitus oli joululahjoiksi laittaa mutta neidit olivat toista mieltä. Kahdeksan tunnin aikana tuli neljä huivia valmiiksi.

Pipa valitsi ensimmäisen vasemmalta, Poppana toisen, Isosisko kolmannen ja viimeinen jäi minulle.

Yksi on puolivalmis eli huomenna kun on viimeinen ryhmäterapia niin eiköhän se sillä aikaa valmistu. Huomattavasti helpompi kannella mukana lankaa ja puikkoja kuin ompelukonetta, ja noin tuli käytettyä aika hyvin hyödyksi.

2 kommenttia:

  1. uuh,hyvä ku perässä pyssyin,semmosta haipakkata teillä elo taas ollu:)vaan outo tunne nyt,ku ite ootan viimesilläni ja sinä nautit piiperoisesta pahnan pohjimmaisena...onkos hää yhtä kova termiitti ku ikätoverinsa?:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep. Rauhallinen ikä on ohi. :)

      Kuinkas kauan sinulla vielä on ootettavaa jäljellä?

      Poista