Kotikaruselli III

Työelämässä taas Huhuhuh... alkuun meinasi tulla paniikki että miten ihmeessä näitä osto- ja myyntireskontran juttuja tehdäään ja maahantuojien ohjelmia käytetään. Jotkut asiat muistin ja osa oli ihan utopiaa. Kassakonetta osasin käyttää hetken empimisen jälkeen - toivottavasti se ei ala kenkkuilemaan. Muistelen että sitten ollaan pulassa. Heitin vitsinä miehelle ennen töihin menoa että onkohan siellä mitään kesken mitä itse olin tekemässä vuosi sitten. Olisi kai pitänyt koputtaa puuta - olihan siellä muutama. Ensimmäinen viikko menikin siinä että yritin päästä kärryille asioista ja tehdä samalla uutta. Sen verran hommaa on ollut että asiakaspuheluihin en ole juurikaan ehtinyt vastailemaan. Kun 60 % työaikaa teen niin etusija on laskuilla ja maksuilla eivätkä ne mene ihan hutaisemallla maaliin vaan vaativat keskittymistä.  Olisi kiva kun töissä olisi pakastin. Kaipaan välillä että saisin laittaa kylmäkallen kainaloon. Leikatun puolen kainalo muuttuu välillä tulikuumaksi ja vähän sä...

Ensimmäinen sytostaatti oli juhannuksen jälkeen ja ajatukset oli pakko saada syövästä irti. Piti saada aivoille muuta ajateltavaa ja se onnistui Netflixin ja käsitöiden avulla. Ensimmäiseksi tein tulevalle lapsenlapselle babynestin. Kankaat ostin Eurokankaassa ja kaava on  Unelmallisen . Selsivis myös ettei äityspakkauksessa ollut enää harsoja 😳!! Siis mitä ihmettä - ne ovat minulla käytössä edelleen eli kaikkein pitkäikäisin tuote on poistettu. No minä tilasin harsokangasta Eurokankaassa ja ompelin niitä kasan. Esikoinen pyysi tekemään myös imetystyynyn ja kun kangasta jäi yli niin tein vielä housutkin. Vanhoista varastoista löytyi farkuista tehty meuvolakorttikotelo ja ompelin sitten bodynkin. Nämä tuotokset syntyivät sytostaattien hyvinä välipäivinä.    Elokuun aikana teki mieli myös neuloa joten pitkästä aikaa neuloin vauvantossut.  Koska minusta ei ollut kaupoissa kiertelijäksi ja verkkokauppoja en jaksanut selata, meinasi ristiäislahjasta tu...

 Töihin paluu 10 kk:n tauon jälkeen Huh huh, paluu työelämään ja normaaliin arkeen alkaa huomenna. Johan tuolta 10 kuukautta ehti poissa olla. Töihin vain ei palaa enää sama ihminen. Ei psyykkisesti eikä varsinkaan fyysisesti, leikatun puolen käsi on osaksi pois pelistä. Ja tietyt liikkeet saavat olkapäässä kipunoimaan niin että itku voi päästä. Käsi ei nouse kunnolla ylös, se on voimattomampi ja pukeutuminen on hankalaa kun käsi ei myöskään taivu taakse... housuissa saan ylös vain trikooleggarit ja collegehousut. Farkkujen pukeminen sai silmissä kipinöimään ja olkapäätä viilsi pahasti. Mutta hei, olen elossa... (ja nyt alkoi itkettämään kun isä ei ole.. näitä itkukohtauksia tulee monista asioista). Huhti-toukokuun ajan olen vielä osasairaspäivärahalla ja teen 4,5 h/pv. Näkee vähän mitä tästä työnteosta tulee. Huomenna on sijaiseni vielä paikalla ajamassa minua vähän ajan tasalle, ensi viikolla pitää handlata hommat taas itse. Mitä kuuntelin työkaverin juttuja puhelimessa niin hirv...

Koronarokotteiden saanti on ollut hidasta. Sitten tuli maailmalla epäilyksiä että AstraZenekan rokotus aiheuttaa veritulppia.. Ei montaa tapausta siihen nähden että rokotteita on jaettu miljoonia (20 miljoonaa ja 20 epäiltyä tapausta) mutta osa maista keskeytti sen - paitsi Suomi. Meni muutama päivä ja sitten yllättäen Suomi päätti lopettaa rokotukset kun on kaksi epäilystä suomalaisissa yhden päivän ajalta, ja muissa maissa rokotuksia jatkettiin. Ja Suomessakin näitä on annettu jo kymmeniä tuhansia. Ei siis kovin iso riski. E-pillereissä riski veritulppaan on 2-4 /10 000 ja raskaudessa 8/10 000 - noin niin kuin vertailun vuoksi. Itse sain jo ajan ensi tiistaiksi rokotukseen mutta sähläyksen takia aika perutaan. Plaah, olisin voinut tuon ottaa siitäkin huolimatta että neljännen sytostaatin jälkeen veritulppa löytyi munasarjoista. Kaikissa lääkkeissä on riskinsä, yskänlääkkeessäkin. Sytostaateissakin riski on paljon isompi. Toivottavasti uusi aika tulee pian. Kohta on paluu töihin ja ih...

  Mutta mitä tulee vuoteen 2020... VUOSI JOKA EI UNOHDU - osa 3 Marraskuu Kuun eka päivä pääsin tapaamaan vanhempiani!! En ollut kesäkuun jälkeen nähnyt isää, äidin näin Pulkkisen ristiäisissä. Oli ihana nähdä.. mutta suretti kun näin kuinka isä oli laihtunut. Ei kuulema oikein ruoka maistunut. Vietiin jo synttärilahjakin odottamaan kun isänpäiväviikonloppuun osuisi myös isän 74 v. syntymäpäivä. Päivä meni liian äkkiä, pidempäänkin olisin ollut mutta seuraava päivä oli koulua lapsilla jotka olivat mukana ja Pipalla työharjoittelua. Seuraavalla viikolla Poppana tuli käymään Oskarin kanssa ja toi porkkanakakkumuffineja tullessaan. Hyviä olivat. Oma olo oli jo ollut sen verran hyvä että kävin kävelyllä ja jaksoin jopa 2 km. Se oli saavutus. Koska olo oli hyvä niin Pipa suostui lauantaina taas kuskiksi ja lähdettiin yllättämään Pappa syntymäpäivänään kun minulla olisi leikkaus 19.päivä niin ei tiedä koska taas kykenisin. Keskiviikkona oli kirurgin tapaaminen ja huonoja uutisia. Magnee...

Mutta mitä tulee vuoteen 2020... VUOSI JOKA EI UNOHDU - osa 2 Elokuu Elokuun alussa oli taas aika onkologille, aina kahden syton jälkeen oli tarkastus. Hyviä uutisi oli - kahden doketakselin jälkeen kasvain oli kutistunut huomattavasti, se isompi, ja pienempää ei tt-kuvissa enää näkynyt. Yes! Ei tässä turhaa näistä sivuoireista kärsitty. Sanottakoon kuitenkin että pelkäsin etukäteen pahempaa kuin mitä olotila oli. Suukipu ja makuaistin menetys 10:ksi päiväksi tipan jälkeen olivat ne ikävimmät - niin no, tuli sienitulehduskin iholle mutta se hoitui voiteella. Mutta nämä vaikutukset ovat erilaisia eri ihmisillä. Toisilla ei ole mennyt niin hyvin mutta pakkohan tämä paska on kestää jos elää haluaa. Verottaja muisti kivoilla palautuksilla.. Ehdin jo iloita että nyt tulee hyvä joulu, lahjoihin ym. nuo rahat on aina käytetty, mutta ei. Isännän auto päätti että on aika huoltaa laakeri. Heh, no uusitaan.. onneksi on edullinen Toyota Prius... PAH! Osa oli sama kuin Lexuksessa ja hinta sen mukai...

Hellurei, hengissä vielä! Niin ne on vuodet vierineet taas hirmuista vauhtia. Edellisen kirjoituksen jälkeen vanhin tytär Renttuineen on ehtinyt asua siellä sun täällä ja lopulta palasivat kotikaupunkiin ja ostivat omakotitalon. Voinen melko varmasti luottaa että nyt asuvat paikoillaan vähän pidempään. Esikoinen muutti pois kotoa ja löysi tyttöystävän, Lauran, eikä kauaa mennyt kun löivät hynttyyt yhteen ja vuokrasivat yhteisen kodin. Sekin kerrostalokoti jäi jo pieneksi joten nyt asuvat rivitalossa. Ja millaisessa! Siellä on taloyhtiössä oma uima-allas! Olen kade. Odottelen kutsua saunomaan... tosin ensin pitäisi ostaa uusi uimapuku johon saa proteesin... alempana siitä enemmän. Tuuliviiri kävi armeijan pitkän kaavan mukaan, 11 kk, ja muutti sopivasti kotiin kun jouduimme evakkoon vesivahingon takia. Viemäriputki oli tulvinut ja 100 m2 lattiaa piti repiä auki, jonka jälkeen selvisi että myös sisäseinät metrin korkeuteen asti kun olivat nekin kostuneet. Evakkoaikaa kesti 9 kk:tta. Sen ...

Neljä päivää lomalla ja kolmena niistä tuli käytyä töissäkin. Kylläkin vain kahvilla ja suuta soittamassa kun kaveri tarvitsi pesukoneeseensa varaosaa. Maanantaina oli tyyppikilven kuva vähän epäselvä, tiistaina selvä eli tilaus onnistui mutta kun maanantaina huomauttivat etten muistanut lomittajalle antaa firman avainta, ja tiistaina eivät kysyneet kun se oli mukana, niin enhän minä sitä muistanut antaa. Piti siis eilen käydä sekin viemässä. Työkaveri oli kyllä sitä mieltä että jatkossa minulta lomat kielletään kun en kuulema osaa levätä kun kerroin että joka aamu on kello soimassa kahdeksalta että pääsee klo 10 tai aikaisemmin liikkeelle. Maanantaina oltiin kuntosalilla tuohon aikaan, vedettiin reilun tunnin treenit, kotiin suihkuun ja sitten Pirpanan, Piiperoisen ja kaverin kanssa reilun viiden kilometrin kävelylenkille koiraa ulkoiluttaen (ja siinä samalla piipahdettiin töissä). Ajoissa kotiin kun mies haki lapset mökille. Tiistaina taas oltiin heti kymmeneltä lähipubin oven ta...

Niin se vain kävi että kun työelämä kutsui, ei aika enää riitäkään kaikkeen. Harmi kyllä blogikin koki sen kohtalon mutta jos yrittäisi kuitenkin edes välillä - toimiihan tämä päiväkirjana itselleni. Ihan ensimmäiseksi sanon kyllä että töissä on ihan hullu kiire, hieman kaaosmainen olo kun tuntuu että kaikki on aina hukassa ja mitään ei muista tehneensä mutta asioilla on tapana järjestyä. Ihan siis kuin kotona olisin eli viihdyn todella hyvin (kiukkuiset asiakkaat vastaavat kiukkuisia lapsia). Työkaverit ovat mukavia ja yksi heittää sellaista läppää että tosiaankin olo on välillä kuin kotona olisi kuuntelemassa omaa armasta aviomiestä. No ei siinä mitään, kyllä sitä juttua osaan minäkin heittää ja huumorilla pärjää pitkälle. Päivät menevät nopeasti, aamulla kun menee niin seuraavassa hetkessä pitäisi jo kotiin lähteä... niin ja välissä huomata syödä. Aika on mennyt siivillä, tuollakin on nyt tullut oltua jo 1½ vuotta. Viime kesänä sain elämäni ensimmäisen kesäloman töistä!! 6 päivä...

Hiihtoloman jälkeen unohtui koko blogi. Piti suunnitella yo-juhlia, juostiin lääkärissä korvatulehdusten takia ja työkkärissäkin sai juosta parin viikon välein. Jesperillä oli vihdoin psykologin arvio - lähtetehän tuli jo eskarissa mutta niinpä vain meni vuosi. Oli jääneet paperit lojumaan jonnekin pöydälle ja kun mainitsin koululääkärin tarkastuksessa asiasta, lääkäri laittoi asioihin vauhtia. Sitten ei mennytkään enää kuin pari kuukautta ja saatiin tuokin päiväjärjestyksestä pois. Tirppana puolestaan pääsi käymään puheterapeutin arvioitavana viisi kertaa toukokuussa ja lisäkäyntejä aikoi puheterapeutti puoltaa. Ei vain ole kuulunut mitään että ehkä kohta soittelen perään. Yo-juhlat juhlittiin ja valkolakki näytti kieltämättä hyvältä Isosiskon päässä :) . Kakun halusivat pikkusiskot koristella ja hieno tuli (pursotuksissa tosin minä autoin). Suolaisena tarjottavana oli kinkkukeikauskakku (ensimmäinen kokeilu muttei viimeinen) ja tonnikalavoileipäkakku. Koulujen loputt...

Piiperoinen on vikkelä likka. Välillä tuntuu että neidissä yhdistyy turbo ja muutama Duracell-paristo mutta mitä päässä oikein pyörii, olisi kiva tietää. Perjantaina pakkailin tavaroita kasaan ja toisella silmällä katsoin Suomi-Ruotsi ottelua. Tarkoitus oli viimeistään heti pelin jälkeen lähteä kohti Helsinkiä kun hiihtoloma alkoi mutta suunnitelmat muuttuivat lennossa. Yhdessä vaiheessa olin sitten olohuoneesta keräilemässä tavaroita ja lähdin viemään niitä kassiin joka oli makuuhuoneessa. Pääsin kassin vierelle kun suustä pääsi muutama ruma sana. Vieressä oli Pamol F -paketti tyhjänä (12 kpl:tta 250 mg:ia). Ensin ajattelin että Piiperoinen mokoma oli kassista kaivanut mukaan otettavan vajaan paketin ja syönyt sen, mutta en muistanut kuinka monta tablettia siinä oli jäljellä eli soitin lähisairaalan päivystykseen, parasetamolhan on maksalle myrkkyä. Ohjasivat sieltä soittamaan Myrkytystietokeskukseen. Sieltä sanoivat että jos söi maksimissaan 9 niin lääkehiiltä kotona annettuna riit...

Viime vuoden lopulla oli ilo osallistua FB:n ompeluryhmä SaVa:n kanssa Roosa nauha -keräykseen. Nyt pääsimme taas tekemään käsitöitä hyvän asian puolesta kun syöpää sairastavien lasten ja nuorten Sylva Ry kysyi kiinnostaisiko ompelijoita (meinasin kirjoittaa ompelijanaisia mutta parempi jättää väliin kun joukossa on jokunen mieskin!!) järjestää samanlainen huutokauppa heidän hyväkseen. Hrrrrr... kun kysymys oli heitetty ilmaan, oli hetkessä jo ilmaantunut kymmeniä innokkaita osallistumaan. Sen innostuksen hyrinän melkein kuuli :) Oma panostukseni on tällä kertaa neuvolakortin kannet ja Mekkotehtaan kaavalla tehty olkalaukku (vähän suurennettuna). Huutokauppa on lauantaina 15.2. Facebookissa Piilon sivulla. Huutiskansiota voi kurkkia täältä . Sieltä löytyy lauantaina myös tarkemmat ohjeet miten toimia.

Tirppanalle nousi eilen illalla päälle 38 asteen kuume, joten tälle päivälle kaavailemani kävelylenkki sai jäädä idean asteelle. En tiedä kyllä olisinko siihen kyennytkään eilisen salikäynnin jäljiltä - on hiukkasen reisilihakset ja pakarat kipeinä :D . Jotain tekemistä sitten piti keksiä (haha, kyllähän tekemistä olis mutta tarkoitin sellaista kivaa) joten selailin aikani nettiä ja silmiin osui helpon arkileivän ohje . Testiin. Ja oli se sen verran hyvää että pitää hankkia leipävuokia lisää, omistan yhden ja tälle porukalle se on liian vähän. HELPPO ARKILEIPÄ 5 dl lämmintä vettä 1 pss kuivahiivaa 2 tl suolaa 3 tl sokeria 2 rkl öljyä vehnäjauhoja muita jauhoja esim. itse käytin sämpyläjauhoa ja kaurahiutaleita halutessa muuta esim. mysliä jne. Liuota veteen hiiva, sokeri ja suola. Sekoita joukkoon vehnäjauhoja ja muita jauhoja sen verran, että saat löysän taikinan. Vehnäjauhoja tulee olla noin kaksi kolmasosaa koko jauhomäärästä. Hyvä koostumus on pannukakkutaikinaa paksum...